Kahden peiton loukussa

Vaikka olenkin antanut itselleni luvan aloittaa uusia projekteja, ennen kuin vanhat valmistuvat, tunnen aina pienoista syyllisyyttä keskeneräisistä luomuksistani. Nyt huomaan jääneeni kahden tilkkupeiton loukkuun. Peitto numero 31 tulee koostumaan erilaisista kulma- ja raitatilkuista. Vielä pari päivää sitten olin aivan innoissani siitä, mutta kun log cabin- eli hirsimökkihöperyys iski, ovat kulmatilkut saaneet jäädä. Numero 31 näyttää jämähtäneen pysyvästi keskeneräiseksi.


31. tilkkupeitto (edelleen keskeneräinen)

Minkään sortin kulmatilkkujen väsääminen ei innosta yhtään, sillä olen täysin höperöitynyt mökkitilkkujen tekemiseen. Kuten eilen kerroin, tarkoitukseni oli neuloa Vaaka-tilkkuja log cabin -tekniikalla, mutta en pystynytkään lopettamaan neulomista, kun tilkku oli noin 20 x 20 cm. Sain lyötyä jarrut päälle lopulta vasta, kun tilkku oli 40 x 40 cm.


Ensimmäinen hirsimökkitilkkuni

Nyt suunnitelmissani on tehdä neljä tällaista ja yhdistää ne peitoiksi. Ja ehkä neuloa yhtäjaksoinen palkki koko peiton ympärille niin, että peiton koko ylittää Vaaka-peittojen vähimmäiskoon (80 x 100 cm). Aloittelin juuri toista mökkitilkkua. Ja katselin samalla Tunteita ja tuoksuja. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tilkkuja neuloessa pitää katsella telkkaria. Ja ehdottomasti saippuaoopperaa tai jotain vastaavanlaista, vain vähäistä aivotoimintaa vaativaa ohjelmaa. Siten rentoutumisaste pysyy niin lähellä 100 prosenttia kuin se vain neuloessa voi olla.