Wednesday, March 30, 2005

Deadline lähestyy

Olen sopinut Vaaka ry:n ihmisten kanssa, että toimitan valmiit peitot heille lauantaina 9.4. Deadline lähestyy kovaa vauhtia, ja minulla on vakaa aikomus saada kaikki keskeneräiset peitot valmiiksi tuohon mennessä. En aloita yhtään uutta projektia, ennen kuin peitot ovat valmiina. (Tai no ehkä yhden.) Tähän mennessä valmistuneet peitot poseeraavat tässä.

Perhis-peitot
Tilkkupeitot yhteiskuvassa

Keskeneräisistä valmistuu seuraavaksi kulmatilkkupeitto. Kun peitosta puuttui neljä viimeistä tilkkua, kyllästyin koko hommaan ja poimin silmukat peiton alareunasta. Olen nyt jatkanut neulomista tasona pyöröpuikon avulla. Näin kaikki neljä tilkkua valmistuvat kerralla. Ei ehkä tyylikkäin ratkaisu, mutta ainakin saan tämän valmiiksi ennen määräaikaa.

Kulmapeitto
Kulmatilkkupeitto

Supertilkku on puolessavälissä. 50 cm valmiina, toiset 50 cm edessä. Olen selvästikin laiminlyönyt supertilkkua muiden peittojen kustannuksella, mutta enköhän saa tämänkin rykäistyä valmiiksi ensi viikon loppuun mennessä.

Supertilkku V
Supertilkku, 50 cm

Lopuksi vielä kuva nauravasta Hilmasta, joka makoilee peiton numero 36 päällä.

Naurava Hilma ja peitto
Hymy ja tilkkupeitto

The deadline approaches

Oh my god! It's almost April, and the deadline for my blankets is April 9th. I have solemnly declared that I will finish all unfinished blankets before that. I will start no new projects before all the old ones are done. (Well, actually I already started knitting a Parquet Squares blanket, but that doesn't count. Does it?) Here you see all the blankets finished so far.

Perhis-peitot
My blankets

Do you remember the Mitered Squares blanket? It's been short of four squares for ages. Well, now it's time to put it out of its misery. I picked the stiches from the lower end and I am now knitting the missing four squares in one go. Way to go, eh?

Kulmapeitto
The Mitered Squares blanket

What about the Mega Square? I was afraid you'd ask that. Well, I'm halfway through it. 50 cm ready, 50 to go. *sigh*

Supertilkku V
The Mega Square, 50 cm

And here's my smiling little darling with blanket number 36.

Naurava Hilma ja peitto
A great smile and a blanket

Tuesday, March 22, 2005

40 cm

Supertilkkua on valmiina 40 cm. Vielä 60 senttiä neulottavaa.

Supertilkku IV
Supertilkku, 40 cm

Tilkkupeittoja on valmiina 34 kappaletta. Peittojen kuvia voi käydä katselemassa täällä.

Käänsin kaksi uutta viestiä helmikuulta. Olin aivan oikeassa. Englanniksi kirjoittaminen on ollut sekä traumaattista että terapeuttista. On ollut ihana huomata, että kieli taipuu sentään vielä pikkuisen. Samalla jokainen tekemäni virhe ahdistaa. Käyn lukemassa käännöksiäni punakynä silmissä vilkkuen ja ahdistun jokaisesta huomaamastani kömmähdyksestä. Tuolla on väärin taivutettu verbi, ja tuossa on english kirjoitettu pienellä alkukirjaimella. Ja kirjoitusvirheitäkin löysin kaksi! Nyt yritän opetella antamaan itselleni virheet anteeksi. Muistutan itseäni siitä, ettei minun tarvitse olla täydellinen. Tärkeintä on, että kirjoituksen viesti välittyy, vaikka teksti viliseekin virheitä. Askel poispäin perfektionismista.

40 cm

Just look at my Mega Square! Isn't it beautiful! 40 cm ready, 60 cm to go.

Supertilkku IV
My mega square, 40 cm

I have 34 blankets ready. Yes, really. If you don't believe me, you can check them here.

I've translated two more posts written in February. And I was right. Writing in English is both traumatic and therapeutic. It's relieving to notice that I still remember a word or two in English. At the same time, it's almost overly horrible to notice errors in the text. I hate making mistakes. Now I've decided to ignore them. An incorrectly conjucated verb? A spelling mistake? Who cares? (Well, I do, a lot. But I try not to.)

Saturday, March 19, 2005

Supertilkun seikkailuja, osa 2

Supertilkku eli superpeitto olisi varmasti jo valmis, ellei rankemmanpuoleinen oksennustauti olisi iskenyt meidän perheeseemme. Tyttö parka sairastaa vieläkin, mutta minä olen jo sen verran kunnossa, että puikot pysyvät käsissä. Supertilkku on kasvanut 27-senttiseksi. Enää 73 senttiä jäljellä.

Supertilkku III
Supertilkku, 27 cm

Tässä Supertilkku poseeraa meidän tyttömme parhaan ystävän eli Tomi Traktorin kanssa.

Supertilkku ja Tomi
Supertilkku ja Tomi

What ever happened to my mega square?

Our family was hit by a nasty stomach flu. The little sweetheart is still sick. I've gotten my strength back. At least enough strength to hold needles. My mega square is 27 cm long. Still 73 cm to go.

Supertilkku III
The mega square, 27 cm

Here's the mega square with Tractor Tom, my little girl's best friend.

Supertilkku ja Tomi

Monday, March 14, 2005

Suuruudenhulluutta

Mökkitilkkumania on alkanut helpottaa, mutta sen tilalle on tullut suuruudenhulluus. Päätin nimittäin kokeilla, miltä tuntuisi neuloa jättimäinen tilkku. Tavalliset puikot ovat aivan liian lyhyet tähän puuhaan, joten oli aika turvautua pisimpään varastostani löytyneeseen pyöröpuikkoon. Viikonlopun aikana neuloin ensimmäiset 10 cm.

Supertilkku I
Supertilkku edestä

Tavoitteena on neuloa tilkkupeitto yhdestä ainoasta tilkusta. Tällöin megatilkusta tulisi 80 x 100 cm:n kokoinen. Vielä 90 cm neulottavaa siis. Saa nähdä, säilyykö innostus loppuun asti.

Supertilkku II
Supertilkku sivulta

Pakko lisätä vielä toinenkin kuva. Olen niin ihastunut tähän supertilkkuun. Hullu mikä hullu! :D

A Mega Super Hyper Square

My temperature is going down. No more log cabin fever. However, I suspect I have caught another illness. Some kind of megalomania. You see, I've decided to knit a large square. A huge square, a mega super hyper square.

Supertilkku I
My mega square

I've knitted 10 cm. Still 90 cm to go.

Supertilkku II

I just had to post another picture of this lovely mega square. They don't call me crazy for nothing! :D

Friday, March 11, 2005

Traumaa ja terapiaa kertarysäyksellä

Pitkän pohdinnan jälkeen päätin alkaa kirjoittaa blogiani myös englanniksi. Päätös on samanaikaisesti sekä traumaattinen että terapeuttinen. Olen kieli-ihminen henkeen ja vereen, ja ennen kuin menetin työpaikkani, toimin kääntäjänä. Rakastin työtäni, ja sen menettäminen tekee vieläkin kipeää. Sairauteni myötä työkielestäni englannista on tullut minulle vaikea, lähes mahdoton asia. Depressio tuntui tyhjentävän aivoistani kokonaan sen osan, joka suhtautui englannin kieleen intohimoisesti. Pitkän aikaa uskoin, että olen menettänyt lopullisesti kaiken kielitaitoni, mutta eilen päätin kokeilla, taipuisivatko ajatukset sittenkin myös englanniksi. Aloin kääntää ensimmäisiä blogiviestejäni. Yllätyin iloisesti huomatessani, ettei se ollutkaan vaikeaa. Itse asiassa nautin siitä täysin siemauksin. On varsin terapeuttista huomata, etten ole vielä ihan kokonaan menettänyt kosketustani englannin kieleen. Blogin kirjoittaminen englanniksi on kuitenkin samalla myös traumaattista. Jokainen viesti palauttaa mieleen sen, että ennen tein tätä työkseni. Ennen minulla oli mahdollisuus siihen, ja ennen pystyin siihen. Vaatii melkoista tahdonvoimaa rauhoittaa ahdistuva mieli ja pakottautua ajattelemaan, että työnteon aika on myöhemmin. Nyt on aika vain olla, parantua ja neuloa tilkkuja. Mistä tulikin mieleeni: Arvatkaapa, mikä on vielä pahempaa kuin mökkihöperyys? No tietysti mökkihöperyys toiseen potenssiin!

Mokkimokki
Mökkihöperyyden seuraava aste

Olen niin näiden log cabin -tilkkujen lumoissa, että olen tyystin hylännyt kaikki muut projektini. Kuten kuvasta näkyy, teen samanaikaisesti isoja ja pikkuisia mökkitilkkuja. Neuloessani suunnittelen, mitä teen seuraavaksi, ja tulen varmasti muuttamaan suunnitelmiani vielä monen monituista kertaa, ennen kuin tämä peitto on valmis. Se tässä onkin parasta, vapaus tehdä ihan mitä huvittaa. Minunkaltaiselleni omien sisäisten sääntöjen ja määräysten kahlitsemalle ihmiselle se on huima kokemus.

Traumatic, therapeutic English

Welcome to my blog, my English speaking friends! I have two words for you: Log and Cabin. This strange log cabin fever has made me crazy. In a good way, that is. I do know everything about being crazy in a bad way. If you want to know more about that (and my blankets), you can read the first four posts, which have now been translated into English. I'm planning on translating the rest of the posts asap. Log cabinning takes all my time at the moment, so you might have to wait for a while.

Mokkimokki
Results of my log cabin fever

Writing in English is both traumatic and therapeutic at the same time. You see, I used to work as an English translator. And as you will learn when you read my first posts, I lost my job because of my illness. I quite simply loved my job and it still hurts just to think about it. For a while I thought that I've lost my ability to think and write in English for good. Every time I tried to read something in English or translate simple texts, my mind went blank and I felt like I was drowning in anxiety. That's why I was more than surprised when I noticed that writing my blog in English doesn't make me sad or angry or anxious. Actually, I'm feeling quite good at the moment. Almost cheerful. This might turn out to be more therapeutic than traumatic.

Tuesday, March 08, 2005

Kahden peiton loukussa

Vaikka olenkin antanut itselleni luvan aloittaa uusia projekteja, ennen kuin vanhat valmistuvat, tunnen aina pienoista syyllisyyttä keskeneräisistä luomuksistani. Nyt huomaan jääneeni kahden tilkkupeiton loukkuun. Peitto numero 31 tulee koostumaan erilaisista kulma- ja raitatilkuista. Vielä pari päivää sitten olin aivan innoissani siitä, mutta kun log cabin- eli hirsimökkihöperyys iski, ovat kulmatilkut saaneet jäädä. Numero 31 näyttää jämähtäneen pysyvästi keskeneräiseksi.

Keskenerainen 31
31. tilkkupeitto (edelleen keskeneräinen)

Minkään sortin kulmatilkkujen väsääminen ei innosta yhtään, sillä olen täysin höperöitynyt mökkitilkkujen tekemiseen. Kuten eilen kerroin, tarkoitukseni oli neuloa Vaaka-tilkkuja log cabin -tekniikalla, mutta en pystynytkään lopettamaan neulomista, kun tilkku oli noin 20 x 20 cm. Sain lyötyä jarrut päälle lopulta vasta, kun tilkku oli 40 x 40 cm.

Eka mokkitilkku
Ensimmäinen hirsimökkitilkkuni

Nyt suunnitelmissani on tehdä neljä tällaista ja yhdistää ne peitoiksi. Ja ehkä neuloa yhtäjaksoinen palkki koko peiton ympärille niin, että peiton koko ylittää Vaaka-peittojen vähimmäiskoon (80 x 100 cm). Aloittelin juuri toista mökkitilkkua. Ja katselin samalla Tunteita ja tuoksuja. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tilkkuja neuloessa pitää katsella telkkaria. Ja ehdottomasti saippuaoopperaa tai jotain vastaavanlaista, vain vähäistä aivotoimintaa vaativaa ohjelmaa. Siten rentoutumisaste pysyy niin lähellä 100 prosenttia kuin se vain neuloessa voi olla.

Monday, March 07, 2005

Mökkihöperyyttä

Kulmatilkuista suunnittelemani peitto ei ole vielä edes valmiina, kun olen jo ehtinyt ihastua uuteen tilkkumalliin. Inspiraation lähteenä toimi jälleen kerran suosikkiblogini. Löydätte ihania log cabin -tekniikalla neulottuja tilkkuja helmikuun 14. päivän viestistä.

Log cabin
Hirsimökkitilkku

Log cabin- eli hirsimökkitilkku (oma käännös, hehheh!) on varsin yksinkertainen toteuttaa. Mason-Dixonin sivuilla, kuvien alla, on erittäin helposti seurattava ohje, ja toisen ohjeen löysin täältä. Alun perin tarkoitukseni oli tehdä mökkitilkuistani 20 x 20 cm:n kokoisia Vaaka-tilkkuja, mutta mökkihöperyys vei mukanaan enkä pystynyt lopettamaan. Tilkku on nyt noin 30 x 30 cm, ja näyttää siltä, että yhdestä tilkusta kasvaa kokonainen peitto.

Saturday, March 05, 2005

Suosikkipeittojen kavalkadi

Viime päivinä masennus on jäytänyt luita ja ytimiä niin voimakkaasti, etten ole saanut mitään uutta aikaiseksi. Päätin kuitenkin piristää teitä (ja itseäni) esittelemällä suosikkipeittoni. Tässä ne tulevat.

Peitto nro 4
4. tilkkupeitto
Puikot: 4
Lanka: Novita 7 veljestä


Tämä kaunokainen on tilkkupeitto nro 4. Sisko sai minut innostumaan säännöllisistä kuvioista. Värejä en pahemmin suunnitellut, mutta aivan vahingossa peitosta tuli varsin sointuva luomus.

Peitto nro 5
5. tilkkupeitto
Puikot: 4
Lanka: Novita 7 veljestä sekä kasa epämääräisiä nimettömiä lankoja


Viidennen tilkkupeiton ajan jaksoin vielä intoutua kuvioimaan. Innostuin jopa sommittelemaan värejä. Tämä oli pitkään kaikista rakkain peittoni.

Peitto 9
9. tilkkupeitto
Puikot: 4
Lanka: Novita 7 veljestä


Tilkkupeitto numero yhdeksän on neulottu vain ja ainoastaan jämälangoista. Tätä psykedeelistä väri-iloittelua ei kerta kaikkiaan voi olla rakastamatta. Tästä peitosta tuli monien ystävieni suosikki. Itsekin pidän siitä kovasti, mutta...

Peitto 14
14. tilkkupeitto
Puikot: 5
Lanka: Novita Nalle, Novita Wool, Gjestal Baby Ull, Sandnes Sisu sekä epämääräinen läjä nimettömiä lahjoitettuja lankoja

...tilkkupeitto numero neljätoista taitaa sittenkin olla se kaikkein rakkain.

Lopuksi vielä valtavan suuri kiitoshalaus Katille! Postipoika toi pari päivää sitten ison paketin, joka oli täynnä lankaa! Ihania pieniä jämäkeriä Woolia ja Nallea ja Floricaa ja 7 veljestä ja vaikka mitä. Olin ihan äimän käkenä, kun näin sen lankapaljouden. Siitähän tulee varmasti kokonainen peitto. *liikutuksen kyyneliä* Kiitos!

Thursday, March 03, 2005

Raitaa, raitaa

Peitto nro 25
25. tilkkupeitto
Puikot: 4
Lanka: 7 veljestä


Vinotilkkujen jälkeen olen innostunut kulmatilkuista. Idea niihin löytyi täältä (marraskuun 1. päivän viestistä). Kulmatilkkuideaa sovelsin jo tilkkupeittoon numero 25.

Raitaa
31. tilkkupeitto (keskeneräinen)

Nyt suunnitelmissa on uusi kulmatilkuista toteutettu raitapeitto. Ajattelin ensin tehdä peiton, johon kulmat muodostaisivat porraskuvion, mutta muutin mieltäni ja aloin sommitella tilkkuja sitä mukaa kuin niitä valmistui. Peitto ei ole vielä läheskään valmis, mutta haluan esitellä tähänastisen saavutukseni. Kuten näette, kulmien asetteleminen neliöiksi olisi ollut ihan liian tylsä ratkaisu.

Raitaa2
Neliötilkku

Muutaman päivän ajan olen miettinyt, osaisinko neuloa tilkun, joka muodostaisi jo itsessään neliön. Suunnittelin yksinkertaisen ohjeen (160 silmukkaa, kavennukset kahden kerroksen välein, yksi kavennus alussa ja lopussa sekä kaksi kavennusta kolmessa kohdassa tasaisin väliajoin), eikä toteutus vaikuta yhtään hullummalta. Vai mitä mieltä olette?